Uusi paikka ja uudet kujeet. Kaverini Jere asustelee Nurmijärvellä ja houkutteli minut messiin kotikonnuillensa kalaan. Paikkana toimi minulle ennestään käymätön Nukarinkoski, joka on Vantaanjoen suurin koskijakso. Luvan kävin ostamassa Nukarin Seo:lta, vuorokausi maksoi muistaakseni 13 euroa, joka ei mielestäni ole paha hinta kun rahalla hoidetaan kalavesiä. Perille tultua laiteltiin kahluupöksyt jalkaan ja suunnattiin kohti rantaa.
 |
| Vähän yleisnäkymää Nukarilta |
Viime viikon lauantaina Nukarinkoskella käytiin perhokalastuksen sm-karsintoja, jonka vuoksi koskeen oltiin tiputeltu kuulemma noin 500kg kirjolohta. Tavoitteena oli saada vuoden ensimmäinen kirjolohi, mahdollisuudet olivat siis hyvät.
 |
| Pelivälineet viritettynä valmiuteen |
Kalastimme erään sillan alapuolella pienellä suvannolla, josta oli ainakin kisoissa noussut kalaa. Huomasimme suvannon rannassa parven töröjä, joita olisi ollut hauska narrata pienen pienillä perhoilla päätimme kuitenkin jättää töröt töröilemään. Hetken aikaa heiteltyä tuntui muutama kookkaampi tärppi, kunnes pohjan tuntumasta ronkkimalla napsahti kala kiinni! Olisiko se vihdoin kirjolohi, mietin täpinöissäni. JA OLIHAN SE! huusin Jerelle kalan olevan kiinni ja samaan aikaan kirjolohi lähti kuin torpedo ylävirtaan. Yritin kelata ylimääräisiä siimoja kelalle, kun kirre ajautui ylävirran kivikkoon ja NAPS! siima katksesi ja oliivi zonker lähti kalan matkaan...
 |
| Kolme perhorasiaa taskuissa sai minut näyttämään hupaisalta |
Päivä jatkui hetken harmitteluiden jälkeen siirryimme menetyksestä huolimatta reilusti alemmas ison suvannon lähelle mihin koski päättyy hetkeksi, jospa siellä olisi elämää.
 |
| Jerestäkin tuli napattua kuva puhelimella |
Hiljaista tuntui kalojen suhteen olevan muillakin, kalastajia näkyi paljon ja kuulumisiakin vaihdettiin, kukaan ei ollut saanu mitään liekö sitten hieman hiostava ilma ollut syynä? Vielä ei lopetettu vaan siirryimme alemmas, ilmeisesti Koulunkoskelle josta nasahti muutama pikku-taimen kiinni.
Päivä alkoi olla pulkassa ja päivän saldona oli muutama pieni taimen, niitä ei kumminkaan ollut tarkoitus kiusata joten kalat päätyivät takaisin jokeen koskematta.
Harvemmin on kirjolohen menettäminen harmittanut näin paljoa, illalla nukkumaan mentäessä tuli vain mietittyä mitä olisi voinut tehdä toisin, noh harrastushan tämä on eikä liian tosissaan saisi menetyksiä ottaa, ensi kerralla sitten. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti