Embalse de Iznájar on Córdoban maakunnassa sijaitseva tekojärvi. Iznájar-järvi valmistui vuonna 1969 ja se on suosittu urheilukalastuskohde. Sitä pidetäänkin Espanjan top-3 parhaimpana järvenä Isobassin kalastukseen. Järven kalakantaan kuuluu mm. Alburno (paikallinen salakka),
jokibarbi, isobassi, kirjolohi ja monni. Viimeisenä mainittu voi kasvaa usean metrin mittaan.
|
Embalse de Iznájar on Andalucian suurin tekojärvi. |
Suomalaisille tutusta lomakohteesta Fuengirolasta tulee matkaa Iznájarin kylään noin 100 kilometriä ja autolla matka kestää reilun tunnin. Meidän päivä starttasi viime lauantaina jo varhain ennen auringonnousua. Matkassa oli mukana blogista jo ennalleen tuttu Espanjalainen perhokalastaja Eduardo, sekä neljä muuta
Málaga fly fishing clubin jäsentä. Reissusta teki hauskaksi se, että minun ja Edun lisäksi joukosta löytyi yksi joka puhui edes vähän englantia. Varsinainen kielikylpy oli siis tiedossa.
|
Paikallinen hauki matkaseurana. |
Perille päästyämme alkoi kilometrien kävely kivikkoisessa maastossa. Amatöörivirheenä oli valita aamulla ne huonoimmat kengät kävelyyn. Jalkapohjat kiittivät seuraavana päivänä...
|
Eteenpäin ei pääse. |
Välineet:
Perhokalastus oli päivän kalastusmuoto ja vapana toimi St.Croixin Avid 9' jalkainen luokassa 8#. Siimana oli Rion Dartti kelluvana. Kalojen ollessa aralla syönnillä vaihtui siima clear intteriin. Perukkeen paksuus pysytteli 0,33 millimetrissä. Perhot vaihteli kooltaan ja väriltään mertsariperhoista haukiperhoihin ja räikeistä sävyistä neutraaleihin. Eduardo suosi erityisesti perhoja, jossa on silmät. Heikolla syönnillä juuri perhon silmät voi saada bassin nappaamaan.
|
Ottiperho |
Puolet porukasta heitteli virvelillä ja vieheinä toimi buzzbaitit, spinnerbaitit, popperit ja jigit.
Bassien ollessa kehnolla otilla ei itse kalastaminen ollut niin jännää. Perho piti saada tarjottua lähelle pohjaa eikä strippausta tarvinnut juuri tehdä.
Sitten kalaan!
Ennen kun oma perhoni on vedessä Eduardo väsyttää jo ensimmäistä bassia. 800g bassi, ei huono alku ollenkaan. Paikalla näkyy olevan myös muita kalastajia ja kaloja tuntuu nousevan hyvään tahtiin.
Aurinko lämmittää mukavasti ja yläkroppa pysyy t-paita päällä lämpimänä. Jalat taas hikoilevat kuin pienet siat. Kahluuhousut ei olisi olleet tarpeen rantapenkkojen ollessa mutaiset ja jyrkät. Autollekkin on pitkä matka takaisin. Kalareissu muuttui extreme-urheiluksi reittivalinnan takia. 10 metriä korkea jyrkkä seinämä oli kiivettävä ylös perhovapa kainalossa. Mielessä kävi jälkikäteen, jos olisin tippunut alas olisi reissu päättynyt siihen.
Ihmettelen maassa olevia simpukoita. Tähän aikaan vuodesta, eli huhtikuussa järven vesitilanne on 70% korkeimmasta. Nämä nopeasti lisääntyvät simpukat ovat kuitenkin huono juttu. Järveä säännöstelee pato ja ylimääräinen vesi laskee pitkin Río Genil-jokea. Jos nämä simpukat kulkeutuu kohti patoa on turbiinit vaarassa tuhoutua. Turbiinien tuhoutumisesta ei voi seuraa hyvää...
Porukassa mukana oleva virppamies Juanma pääsi rikkomaan oman bassiennätyksensä 2,430kg!
|
Juanma ja väsytys |
|
Kaikki päivän aikana saadut kalat sai luonaisesti vapauden pönöjen jälkeen. |
Päivä jatkui pitkään. Illan päätteeksi kilometrejä kertyikin lähemmäs 15km jalkasin. Paikallinen bocadillo kylmän kokiksen kanssa maistui äärimmäisen hyvältä.
Menettäessäni jo pikku hiljaa uskoa, luulin perhon ottaneen pohjakosketuksen. Täällähän on kala! Bassi temmeltää siiman päässä ja vetelee hyppyjä kuin amerikkalaisessa kalastuspelissä. Haavi on autossa, kaikista paras on ottaa bassin alaleuasta kiinni.
|
About 800 grammainen isobassi. |
Uusi laji plakkarissa. Siitä huolimatta, että saalis jäi vähälle ja joillekkin tuli nollareissu. Niin minulle tämä oli taas yksi uusi hieno kokemus. Kiitos siitä Fly Fishing Clubille! Seuraava reissu Edun kanssa on parin viikon päästä tuntemattomalla joella. Mahdollisesti pääsisimme kalastamaan jokibarbeja pintaperholla. Pitääpä sitoa muutama Chernobyl ant...